Olen aivan hukassa taas motivaationi kanssa, luulen että se on menkkakierron loppuvaihe, se ankea tarpominen ennen uutta kevyempää alkua? Eli huomenna on viimeinen pilleri vuorossa (jätän aina viimeisen ottamatta koska olen malttamaton turvonneen vatsani kanssa) ja siitä sitten toivomaan akkujen kunnollista latautumista.

Tänään olen vetänyt naamaan tässä vaiheessa jonkun +700 kaloria, en oikein ymmärrä, olen niin saakelin ahmintakohtausmaniassa ettei mitään rajaa. Aamulla olin myöhässä koulusta ja syytän kyllä sitä että söin... vedin naamaani (joskin hieman rauhallisemmin kuin eilen) ½ jugurtin ja leseet, vesimelonia 3 siivua ja täytepatonkia joka on perkeleen maanvaiva jota äiti meille hankkii. Se osti eilen myös pakastepizzaa (TAAS) mutta jätin sen välistä aamuisen ahminnan takia (ja olisin muutenkin koska olin jo syönyt 3 viipaletta ruisleipää) ja söin sitten kaksi palaa spelttileipää kalan ja kalkkunan kanssa, voi helvetti, mietin vain saunaan Skinsin jälkeen mennessäni saunaan (ja Skinsin aikana kun talloin 4000 askelta stepperillä ja nassutin vesimelonia) että olisin ihan tyytyväinen ilman ruokaakin mutta sanoppa se vaan itselleni... Minä en saa itseäni kuriin, olen liian lempeä. Ihan kuin joku mammali pojastaan toteaisi "pojat on poikia" kun nassikka kivittää naapurintyttöä takaraivoon...

Olen siis syönyt näin:

• n. ½ täytepatonkia + vesimelonia + ½ jugurttia + leseet
• juuressosekeittoa 1,5 dl + 2 lettua + vadelmahilloa
• 250g spagettiinivuokaa (lasten) =174 kcal + vesimelonia + 1 Jyväshyvä kaurakeksi=34 kcal

Syön varmaan kotona vielä, mietin että tuota melonia jäi vielä aika paljonkin ja sitten voisin syödä jugurttia ja leseitä sen kanssa. Siihen tähtään mutta en mene vannomaan mitään. Tiedän että saatan vaan seota päätösteni, jotka eivät edes päässäni kuulosta vakuuttavilta, kanssa ja vetäistä naamaani muutaman palan leipää sen suuremmin asiasta välittämättä. VOI VITTU MITEN TÄMÄ ON TAAS MAHDOLLISTA.

Ei ole ollut tänään edes nälkä, ei sitten ollenkaan mutta onko yllätyskään kun olen maailman turvonnein (vatsani on kaamea ja suoli täynnä kiertävää kaasua just joo kun saisi tämän elimistön toimimaan oman tahtonsa mukaisesti) ja olen vaan syönytsyönytsyönytsyönyt. Aamupalan ja kouluruuan välissä oli vaivaiset 2 tuntia, nyt meni joku 5 tuntia ennen kuin nassutin töissä ruokaa naamaan - oli vielä ärsyttävän täysinäinen olo mutta päätin että jos se vaikka auttaisi siihen että en repeä vätämään ihan koko jääkaappia sisuksiini.

Pitäisi ostaa omat vaaka-paristot perheen vaakaa varten, ärsyttävää kun se vähän vilauttaa lukemasuuntaa ja sitten lävähtää ruutuun "Lo". Etsin eilen pattereita ympäri taloa mutta nykyään meilkein joka vempeleessä on pienemmät paristot kuin ne entiset vakio-sormipatterit joita joka kaukosäätimeen ja muuhun pötikkään tungettiin.

Enää VIIKKO jäljellä ja muka pitäisi päästä alle 68 kiloon kun en edes tuohon kuuskasiin ole yltänyt, voihan helvetti, se oli viime kuun tavoite. Ensivkon perjantai on periaatteessa se viimeinen punnituspäivä - päivä jolloin työt loppuu. Enpä olisi niin varma hyvästä tulevaisuudesta, miten mieli voi muuttua näin että aina loppuajasta olen ihan ok itseni kanssa ja katselen turvonneita paikkojani jokseenkin välinpitämättömänä ihan kuin jaksaisin mistään muka välittää paskanvertaa : < En ole loppu-tsemppaaja, olen luovuttaja.