Tavoitteet

• paino 66 kg
• set date 29.8. (viimeinen työpäivä näillä näkymin!)
• kalorit/vko n. 5000
• "herkuttelupv" 1xvko (määritellysti perjantai=baari)
• mittauspäivä maanantai

Eli perjantaina vaa'an lukema oli 69,9 kg, se oli tietenkin erittäin positiivista, vaikka kilo uupuikin oikeasta tavoitteesta. Mutta nyt alkoi uusi "aika". Tavoitepainoni on niinkin huimaava kuin 66 kg, mielellään oikeaa  näyttävän vaa'an mukaan, vaikka sen hankkiminen tuleekin masentamaan (eilen meinasin Robinhoodista ostaa 15 euron vaa'an mutta sitten jätin sen hyllyyn koska epäröin tarkkuuksien kanssa). Tämän aamun painolukema oli 69,7 kg, viikonloppuna annoin mennä kalorit lähemmäs 1500 molempina päivinä. Ainiin ja siivosin : - D Eilen käytiin euron hamppareilla ja söin myös sundaen. Ja värjäsin kaverin hiukset ja katsoin Batman begins veljen kanssa. Ja siivosin taas. Siivoan myös tänään, on niin paljon rojua ettei se ihan yhden päivän homma ole saada niitä ängettyä johonkin :: <

Senttivertailussa perjantaiseen lattiatasolla kykkiminen ja huonekalujen siirtely oli poistanut vasemmasta reidestä 0,5 cm, lantiosta oli pudonnut pois -1,3 cm ja vyötäröltä 1 cm. Rinnanalus oli näköjään 0,7 cm plussalla, näillä mitoilla on tapana seilata päivittäin aika hurjaa vauhtia.

Tänään söin seesamnäkkärin (34) ja 100g jugurttia (40), siitä purksita meni se loppu 50g viemäriin kun alkoi tökkimään. Ainiin ja join ½ kuppia joogiteetä, taitaa olla samoja aineita kuin Detoxissa, johon olen kanssa sattumalta aika kyllästynyt.

Nyt nipistää vatsanpohjaa ja harmittaa kun ei pysty tuota vettä vetämään sen helpotukseksi kun on vielä niin täysinäinen olo. Matkaas jo sinne rakkoon edellinen vesi ja sinä kanssa pois vatsasta aamupala että mahtuu helpotusta D : Voisin nassuttaa naamaan omenan ja puuron tai sitten kaalilaatikkoa (meille tehtiin lauantaina lisää suuren suosion takia, jep : >).  Ja illalla näkkileipää. Tänään on myös näköjään kirjoitettu 3000 askellusta suunnitelmiin, jos menen kauppoihin niin voin pudottaa sen laiskuuttani 2000 eli siihen kun katson telkkaria, niin kuin aina. Siinä perkeleen stepperissä on edelleen se huono puoli että alkaa 1500 kohdalla vikistä kuin raiskattava ja ylikuumenee eikä ihan heti voi uudelleen aloittaa.

Tänään olen menossa katselemaan vaatteita vaikka hikiset putiikit onkin kierretty ja aika tarkasti tässä viime viikkoina läpi, enkä ole hyvä ostamaan muusta kuin alennusrekistä, mutta eihän sitä ikinä voi tietää mitä nenäneteen sattuu : > Voisin masentaa itseäni ja kokeilla koon 38 farkkuja ehkä motivoidakseni itseä taistelemaan. Tosin kotona odottaa vielä käyttäjäänsä yhdet miljoona vuotta (no 1,5v) sitten ostamani siniset housut kokoa 40. Nyt alkaa jo sujua niiden kanssa mutta kyllä se vaan se lantio sieltä välistä tursottelee niin ettei ihan helpolla niitä jalkaansa tunge.

Eilen kaverini inisi painavansa 68kiloa, painotti sitten että kai ne on ne isot luut ja lihasmassa jota vaan tulee. Ja niinhän se on: en ole ikinä ajatellut että tämä tyttö mikään läski olisi, se on niin ... jämpti ja kiinteä. Tuskin on kukaan muukaan D : niin ihmeellistä kuinka pari kiloa ja erilainen vartalotyyppi vaikuttaakin.  Tämä on siis se sama kaveri jonka housuja kokeilin toissavkl eikä edes olleet lähelläkään kiinnimenemistä. Mutta tästä on hyvä jatkaa. Ainakin torstaina työkkäristä menossa salille, ehkä toisenakin päivänä jos kaverit lähtisi seuraksi. Pitää muistaa ladata se MP3, sillä on tapana vain jäädä...

Suunnittelin ensi sunnuntaille paastoa maksimikalorein 200: tomaattikeittoa, kasviskeittoa, mehua... Kaikkea hyvää ! Muutenkin viikkosuunnitelmassa on alle 4500 kaloria, viikonloppua tasaamaan. Tosin rullakepapin puolikas vielä odottaa viikolla ottajaansa, kaveri lupasi lähteä käymään kun kerran eilen "vaan" käytiin läskeilemässä Mäkissä, khmr. Aika julmaa tämä että ennen viime kesää en Mäkissä edes käynyt (boikotoin) mutta nyt kun on autoja tullut enemmänkin elämään on kamala mättö alkanut (onneksi nyt jo vähän laantunut). Ennen söin vaan järkyttävän paljon jäätelöä ja pullaa, sai vain ihmetellä miten pysyin niinkin "hoikassa" kunnossa D  : Kyllä sitä on monesti ihmetelty ääneenkin kahvipöydässä kun vähän isommat sukulaiset on olleet käymässä että miten minäkin nyt tuollainen "aika pieni" olen vaikka pullatarjotin tyhjenee tasatahtiin. Silloin tuli vähän ylpeä olo vaikka tietääkin hyvin itse että tämä on se kamalin koko kun ei ole nyt ihan läski muttei mikään "normaalikaan" ja ei tiedä miten olla ja miten muut suhtautuu tämän kokoiseen ihmiseen. Mutta nyt vain rutistamaan ja muistaa mennä ajoissa nukkumaan niin hyvä olo tulee.

Kaikille hyvää seuraavaa kuukautta ja onnistumisen iloa!